Buster Keaton – elämä ja teot

 

©Tuomas Scholz / Kapina Oy

Kari Hotakaisen romaanin näyttämösovitus on syvämietteisen hilpeä ja melankolisen kevyt syväluotaus miehenä olemiseen. Tämä lause Keski-Uudenmaan Teatterin (KUT) Buster Keaton – elämä ja teot näytelmän kuvauksesta sai minut kulkemaan muutama perjantai sitten kymmenen minuutin kävelymatkan kotiovelta kotiteatteriin. Syvämietteisyys ja melankolia ovat ominaisuuksia, jotka on neulottu rautalangalla identiteettiini, kiinnosti siis. Ja mitä tulee miehenä olemiseen edes sivusta seuraten, se on salaisuuksien verho, jonka toiselle puolelle kurkin toisinaan, aiheesta mitään ymmärtämättä... 

©Pixabay

Esittäisin sivistyneempää kuin olen, jos en kertoisi, että en tiennyt The Great Stone Face Keatonista juuri mitään ennen tätä esitystä. Mikä helvetin kivikasvo, just joo, ajattelin googlatessani häntä. Mykkäfilmimies, yksi aikakautensa suosituimmista näyttelijöistä ja elokuvahistorian merkittävimmistä koomikoista. Tavaramerkkinä ilmeettömät kasvot, jotka toivat edellä mainitun lempinimenkin. Oikealta nimeltään Joseph Francis Keaton (1895–1966). Putosi itse kertomansa legendan mukaan portaista ilman vammoja puolivuotiaana ja sai kummisedältään kahlekuningas Harry Houdinilta nimen Buster. Tosin, Google on täynnä hakuja: Did Houdini really name Buster Keaton, joten otapa legendan todenperäisyydestä sitten selvää.

©Tuomas Scholz / Kapina Oy

Hätkähdän hieman astellessani pitkästä aikaa tuttuun teatterisaliin, jonka intiimin näyttämön reunalla istuu yllättäen, se miehenä olemisen ruumiillistuma. Huulilla huuliharppu, päässä lierihattu, silmillä yönmustat aurinkolasit, ruumis piilotettu mustan puvun alle. Hän on Buster Keaton, joka on tänään sekä varaosamyyjä Vantaalta että kivikasvoinen mykän komedian mestari viime vuosisadalta. Hän ei tule elämääni kuin kauhakuormaaja vaan luiskahtaa postiluukustani kuin mainoslehtinen, lupaa KUT. Tänä teatteri-iltana hän kertoo minulle ajatuksiaan elämästä, elokuvasta ja rakkaudesta. Hänen tarinaansa täydentävät perhe, lapsuudenkodin talonmies sekä Charlie Chaplin ja Mike Tyson.

"Kaikkea mitä en sano, voidaan käyttää minua vastaan, koska hiljaisuus on veitsi."

Mykkäfilmit nostattavat minussa lähinnä oksennuksen maun suuhun, ja olin varsin ilahtunut siitä, että KUTin ja Kari Hotakaisen luoma Keaton on kaikkea muuta kuin mykkä. Hän päästelee suustaan suuria ja kauniita ajatuksia niin vilpittömästi ilmaistuina, että olen hilpeä ja hymyilevä vielä kotimatkallakin. Näytelmän teksti on mielestäni loistava. Se on kuin kokoelma aforisminomaisia ajatuksia, jotka tuovat esiin hellyttävällä tavalla ihmisyyden lainalaisuuksia, olit sitten kuuluisa koomikko, hänen vaimonsa tai varaosamyyjä Vantaalta.

Esityksen takana on kolmen miehen kopla: vastuun taiteellisesta kokonaisuudesta ohjaajana on kantanut Kalle Tahkolahti. Näyttelijänä taituroi Jari Vainionkukka, joka lienee tehnyt varsinaisen maratonin esitystä varten. Tekstiä on paljon, rooleja yhdelle miehelle yhdeksän kappaletta, ja silti näytteleminen on rentoa ja sujuvaa. Esityksen maailmankuvaan hyvin istuvan taustamusiikin soittaa pianisti Sami Hult, jolla on merkittävä rooli myös tarinan taitavana eteenpäin kuljettajana. Mainion lopputuloksen perusteella, oletan miesten yhteistyön olleen toimivaa.

”Alakulo on ilotalon kivijalka. Ei muuta. Tervetuloa.”

Summa summarum: esitys hymyilytti, herätti ajatuksia, nauratti, viihdytti ja vähän harmittikin. Harmituksen aihe ei liittynyt itse esitykseen, vaan teatterin katsomon väljyyteen. Korona-aika on teatterin henkilökunnan mukaan muuttanut katsojien kuluttajakäyttäytymistä: lippuja ostetaan ennakkoon entistäkin vähemmän. Ymmärrettävää toki kuluttajan näkökulmasta, mutta tuottaa suuria haasteita teattereiden taloudellisiin toimintarakenteisiin, kulut kun kulkevat viimeistään esitysten harjoitusvaiheiden käynnistymisestä lähtien. Tiedän tämän, koska KUT on kotiteatterini, jonka tuottajan pallilta siirryin muutama vuosi sitten tänne katsojien puolelle. Tunne siis lukiessasi lempeä töytäisyni kohti ennakkolipun(kin) ostoa!

Vielä ehdit viihtymään Busterin elämän pariin, katso lisätiedot ja esitysaikataulu täältä. 

Lämmin kiitos vapaalipusta, KUT.