Ilman pimeyttä ei ole valoa


kuva: Pixabay
Useina aamuina lähiviikkojen aikana ahdistus on ollut vastassa herätessäni. Taas. Se on tuttu tunne koko elämäni ajalta. Se on ollut vallitseva olotila minussa, viime syksyyn saakka.

Ahdistus on kipeä ja epämiellyttävä tila. Ihan kuin eläisi monta kiloa painava möykky vatsassa ja karkea pala kurkussa. Tuo tila on tällä kertaa aiheuttanut myös yhteyskatkoksen muihin ihmisiin. On vaikeaa olla yhteydessä muihin, kun ei ole yhteydessä itseensä.

Hidastettuani elämää radikaalisti viime vuoden lopusta lähtien - ahdistuksesta ja peloista huolimatta - koin uskomattoman hienoja asioita ja ahdistus poistui estradilta. Koin millainen voi olla elämän tuntematon taivas, tutun helvetin sijaan. Elin tuossa taivaassa useamman kuukauden ajan. Kunnes putosin takaisin helvettiini.

Ennen putoamista, tunsin kuinka vanhat pelot ja tunnelukot nostivat päätään, uusien hienojen asioiden virratessa elämääni. Voiko elämä oikeasti olla näin kevyttä ja positiviista? Ajattelin. Asiat tuntuivat olevan liian hyvin ollakseen totta, omalla mittapuullani tulkittuna.

Pelot näkivät tilaisuutensa tulleen ja epäilyksen siemen alkoi itää mielessäni. Tulet menettämään tämän ilon, harmonian ja kaikki hienot asiat, älä totu tähän! Kun totut, menetys sattuu vielä enemmän! Se huusi.

Epäilys kasvoi mielessäni ja myrkytti ajatukseni melko nopeasti. Tuon myrkyn vaikutus kehottaa palaamaan vanhaan, näennäisesti suojelee mahdolliselta edessä olevalta kivulta. Ymmärtämättä vetävänsä tuota kipua puoleensa, pelkäämällä ja odottamalla sitä jo valmiiksi.

Myrkky oli voimakas ja vanhaan palaaminen helppoa, tuttua ja turvallista. Ja pian olin taas samassa suossa kuin entisessä elämässäni. Negatiivisten ajatusteni vankilassa. Vankilassa, jossa on ympärivuorokautinen valvonta.

Ja siinä kävi juuri niin kuin odotin. Pelkojeni aiheuttamien negatiivisten ajatusten avustamana, moni hieno elämääni virrannut asia sammui kuin katulamppu. Tuo vankila sulki muuriensa taakse ilon, rakkauden, luovuuden ja innostuksen elämää kohtaan. Kaikenlaisen postiviisen energian virtauksen. Vanhat muurit olivat paikallaan.

Huomaan kuitenkin, että täällä on erilaista. Tämän vankilan pimeydessä on jotain uutta mukana. Se on tuntemattoman taivaan etäinen kutsu. Kutsu, joka kuuluu muurien toiselta puolen. Kuulen tuon kutsun, koska olen nähnyt valon. Elänyt koko alkuvuoden siinä valossa, saanut kokea mitä se tuo elämääni. Tässä pimeydessä asuu tarve vapautua vankilan muureista, avata ajatusteni kahleet ja suunnata askeleet takaisin kohti valoa.

Tällä kertaa se ei onnistu pakenemalla, juoksemalla karkuun sitä mitä ajaa takaa. Etsimällä itsensä ulkopuolelta. Tällä kertaa on kohdattava pimeys ja otettava se vastaan hyväksyen. On lopetettava pelastuksen ja helpotuksen jahtaaminen itsensä ulkopuolelta, muista ihmisistä ja asioista.

Tällä kertaa on vastattava kutsuun. On katsottava itseensä ja löydettävä valo sieltä. Kerta toisensa jälkeen, on tehtävä valinta toimia näin. Ja uskottava siihen, että kerta toisensa jälkeen tulee olemaan aina edellistä helpompi.

Koska ilman pimeyttä emme näkisi valoa.

Kommentit

  1. Nämä on niitä asioita joihin joutuu sukeltamaan syvälle että ne voi ymmärtää.

    VastaaPoista
  2. Tiedän todellakin, miltä ahdistus tuntuu. Voimia sinulle! -Katta /Arki(paska)ruokaa www.arkipaskaruokaa.fi

    VastaaPoista
  3. Joskus voi joutua kulkemaan pitkään pimeydessä, ennen kuin ymmärtää, että valo saa kiinni :) Voimia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on ja asian on hyväksyttävä sellaisenaan, mutta valo löytyy vielä =) Kiitos <3

      Poista
  4. Hyvin kirjoitettu! 💜

    https://jasukuvaa.blogspot.com/

    VastaaPoista
  5. Voimia ja jaksamista elämääsi Niina ♥ Elämä on varjoja ja valoja. Nyt sinun on kuljettava hetki siellä varjoissa taas päästäksesi takaisin valoon. Pimeys ahdistaa mutta tälläkin on merkitys elämäsi kannalta ja näin on tarkoitettu tapahtuvaksi. Ne ajatusten kahleet kun väistyvät olet taas valossa. ♥

    VastaaPoista
  6. Voimia ahdistuksen keskelle, toivottavasti löydät pian taas valoon!

    VastaaPoista
  7. On vaikeaa olla yhteydessä muihin, kun ei ole yhteydessä itseensä. Juuri näin. Ahdistus ja paniikkihäiriö ovat tuttuja juttuja täälläkin. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  8. Ahdistus ja stressi ovat myrkkyä. Ne lamaannuttavat ihmisen täysin, kokemusta on. Aurinkoa ja iloa elämääsi :)

    VastaaPoista
  9. Ahdistus on katala kaveri ja sen selättäminen haastavaa. Voimia sinulle ahdistuksesi voittamiseen!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit