Tanssivia karhuja ja pyöräileviä elefantteja

Olet mahdollisesti huomannut sekä Facebook että Instagram -tililtäni, että olen viettänyt ihmeelliset kaksi viikkoa Intiassa, jonne lähdin intuitioni ohjaamana syyskuun lopulla.

Ensimmäisen viikon pohdin elämää Pohjois-Goalla. Toisen viikon vietin vapaaehtoistyössä, vuonna 1995 perustetussa Wildlife SOS -järjestössä, Agrassa.

©Hengittävääelämääetsimässä

Wildlife SOS:n tavoitteena on suojella Intian luontoa, metsiä ja villieläimiä. Agran alueen toimipisteet: Wildlife SOS Bear Rescue Centre ja Wildlife Sos Elephant Conservation and Care Centre ovat keskittyneet kaltoinkohdeltujen karhujen sekä elefanttien pelastamiseen, hoitamiseen ja kuntouttamiseen.

Chotu, Mia ja Rhea

©Hengittävääelämääetsimässä

Haluan esitellä sinulle, kuvassa hieman päiväunisen, Chotun, 17, joka on yksi järjestön pelastamista tanssivista karhuista. Hän on luonteeltaan innokas ja juoksentelee usein ympäri pihaa yrittäen saada muut karhut leikkimään kanssaan. Chotu asuu yhdessä ystävänsä Tarzanin kanssa ja rakastaa uima-altaassa uimista, etenkin kuumina kesäpäivinä, jolloin lämpötila saattaa kivuta jopa +50 asteiseksi.

Chotu on moniin muihin karhuihin verrattuna onnekas yksilö, koska tuli pelastetuksi vuonna 2003, ja joutui elämään tanssivana karhuna vain kolme vuotta. Chotu on tänä päivänä hyvin onnellinen karhu, eikä osoita juurikaan stressin tai ahdistuksen merkkejä.

Tanssivien karhujen tarinat ovat yksi osoitus maailman julmasta puolesta. Jotta ymmärrät mitä tarkoitan, pyydän sinua katsomaan videon: Saving Indias Dancing Bears BBC News.  

@Hengittävääelämääetsimässä

Haluan esitellä sinulle myös elefanttiystävykset Mian, 45, ja Rhean, 55. Tytöt pelastettiin sirkuksesta Etelä-Intiasta vuonna 2015 ja 2016. Rhea oli sirkuksen temppuelefantti ja Mia pyöräilevä elefantti.

Jokainen meistä, maailman etuoikeutetulla puolella kasvaneista ihmisistä, varmasti ymmärtää, että tätäkään villieläintä ei ole tehty palvelemaan ihmisen mielihaluja. Ei sirkuksessa, ei temppelissä, ei norsuratsastuksessa, eikä mielestäni edes eläintarhassa.

Sirkuksessa työskentelyllä on ollut vaikutuksensa, Mia kärsii jatkuvasta kivusta jaloissaan, jota hoidetaan muun muassa kipulääkkeillä päivittäin. Wildlife SOS:n unelma, Intian ensimmäinen ja ainoa elefanttisairaala valmistui vuonna 2018, joten fasiliteetit valtavien eläinten hoitoa varten ovat ensiluokkaiset.

©Hengittävääelämääetsimässä

Kun katselin näitä villieläimiä iltapäiväkävelyillään, tunsin oloni hyvin kiitolliseksi, nöyräksi ja etuoikeutetuksi. Sitä näkyä ja sen tuomia tunteita on vaikea sanoin kuvailla. Se on niitä asioita elämässä, jotka pitää nähdä ja kokea tunteakseen sen, mitä tunnen.

Täällä asuvista elefanteista huokuu arvokkuus, älykkyys, voima ja lempeys. He ovat joutuneet kokemaan kovia ihmisen takia. Se saa minut tuntemaan vihaa, surua ja häpeää. Häpeää siitä, miten oman lajini edustajat tässä maailmassa toimivat. 

Onko ihminen maailman vaarallisin petoeläin sekä itselleen että muille lajeille?

©Hengittävääelämääetsimässä

Auttaisitko?

Vapaaehtoistyöntekijät ovat äärimmäisen tärkeä osa Wildlife SOS:n toimintaa. He ovat konkreettisena apuna paikan päällä, toimivat järjestön ja eläinten asioiden viestinviejinä sekä toiminnan rahoittajina. Vapaaehtoistyöviikon majoitus- ja ruokailumaksu menee lyhentämättömänä järjestön toimintaan eli eläinten avuksi.

 

Auttamalla tätä järjestöä, me voimme yrittää kompensoida edes vähän sitä julmuutta, jota nämä karhut ja elefantit ovat joutuneet meidän lajimme edustajien käsissä kokemaan. Emme saa tehtyä tekemättömäksi, emme traumoja syntymättömiksi, mutta me voimme silti auttaa, tässä ja nyt.

©Hengittävääelämääetsimässä

Voit auttaa lahjoituksin, lähtemällä vapaaehtoistyöhön, kertomalla kaverille asiasta, jakamalla linkkejä ja tietoa aiheesta sosiaalisessa mediassa. Keinoja on monia.

Kehottaessani sinua auttamaan haluan kuitenkin kertoa, että vuosi sitten tähän aikaan minä en olisi voinut auttaa tätä järjestöä. En yhtäkään eläintä tai ihmistä. En yhtään ketään, enkä mitään.

Minun oli autettava ensin itseäni, se oli ensiarvoisen tärkeää. Pyydän, että teet samoin, jos koet olevasi haastavassa elämäntilanteessa. Auta ensin itseäsi ja palaa muiden auttamiseen vasta sen jälkeen. Sinä pystyt siihen!

Miten lähteä vapaaehtoistyöhön Wildlife SOS:lle?

Suosittelen ehdottomasti tätä kokemusta jokaiselle, taustasta riippumatta!

Ota yhteyttä suoraan järjestöön. Saat sieltä apua ja tietoa vapaaehtoistyöhön ja matkaasi liittyvissä asioissa. Suomesta pääset suoralla lennolla Delhiin, josta on noin 3,5 tunnin automatka Agrassa sijaitsevalle Mathuran alueelle, jossa järjestön vapaaehtoistalo sekä eläinkeskukset sijaitsevat.

Jos olet kiinnostunut lähtemään suomalaisella oppaalla varustetulle vapaaehtoistyömatkalle ryhmässä, ota yhteyttä Tiina Tiitiseen tiina@saltypineapplewellness.com.
Tiinan, ihmisten ja eläinten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä yritys Salty Pineapple Wellness käynnistelee uutta aluevaltausta vapaaehtoistyömatkojen muodossa. 

Meitä Suomesta tulleita vapaaehtoistyöntekijöitä oli tällä reissulla yhdeksän henkilöä, joista suurin osa oli toisilleen ennestään tuntemattomia. Matkaamme rikastuttivat lisäksi Yhdysvalloista, Intiasta ja Englannista tulleet vapaaehtoiset sekä järjestön omat lämminhenkiset työntekijät. Jokainen meistä lähti kotimatkalle taskussaan tukku uusia ystäviä sekä aivan uudenlainen maailmankuva.   

Poskillani valuvien kiitollisuuden kyyneleiden keskeltä, osaan sanoa ainoastaan: Kiitos.