Uutisia Utopialandiasta!: Perustamisjulistus

Rakas kanssaihminen,

tuon sinulle uutisia lanseeraamastani paikasta nimeltä Utopialandia. 

Tuo "paikka" on varmasti ollut monilla muilla nimillä, joillekin ihmisille, olemassa jo vuosia. Minulle se on hyvin tuore "paikka" ja olen perustanut sen itseeni nimellä Utopialandia. 

Olen luonnollisesti myös tituleerannut itseni sen valtaistuimelle nousseeksi kuningattareksi. Kutsuttakoon tätä kirjoitusta vaikkapa Utopialandian perustamisjulistukseksi. Tässä julistuksessa kerron sinulle tähän "paikkaan" liittyviä ajatuksiani, joita voimme sitten yhdessä kehittää. 

©Pixabay

Mikä ihme se Utopialandia on? 

Utopialandia on "paikka" lainausmerkeissä, koska se ei ole mikään fyysinen paikka.  Se on jotakin sisälleni syntynyttä. Se on minulle totta oleva tila, jossa ollaan ja eletään - elämän ulkoisista tekijöistä riippumatta - sellaisina kuin syvimmiltään ja aidoimmiltaan ollaan. 

Siellä hyväksytään minut kaiken kanssa. Utopialandian hyväksynnän ilmapiiri johtaa väistämättä rakkauden ilmapiiriin. Siellä rakastetaan minua niin paljon, että en voi olla hyväksymättä itseäni. Siellä hyväksyntä vie rakkauteen ja rakkaus hyväksyntään, kumpikin reitti on mahdollinen. Siellä rakkaus ja hyväksyntä itseään kohtaan valitaan joka päivä uudelleen ja uudelleen. 

Ethän kuitenkaan käsitä väärin, Utopialandiassa ei eletä jatkuvassa utopistisen ihanassa unelmaelämässä, ilman elämään jokaiselle ihmiselle ilmaantuvia haasteita eli mahdollisuuksia, kuten me Utopialandian vallanpitäjät niitä kutsumme. 

Jokainen haaste, tunne, ihminen ja olosuhde toivotetaan tervetulleeksi, hyväksytään ja kohdataan, aiheutti se millaisia pelkoja tai ahdistuksia tahansa. Siellä on siis olemassa myös inhimillistä kärsimystä. 

Vaikka kärsimys tekee kipeää, sitä kutsutaan meillä mahdollisuudeksi, koska me koemme, että sillä kaikella kipeälläkin on aina tarkoituksensa elämässämme. Tiedämme, että sen kärsimyksen kohtaaminen ja läpieläminen vie meitä kohti sitä sisäistä rauhaa, rakkautta ja hyväksyntää, jota olemme koko elämämme Utopialandian ulkopuolelta etsineet. 

Kuningattaruudestani huolimatta, haluan korostaa sitä, että Utopialandiassa ei olla parempia kuin muut kanssaihmiset. Siellä ei myöskään olla huonompia kuin muut kanssaihmiset. Utopialandiassa ei ole alamaisia lainkaan. Siellä on ainoastaan kuningattaria, kuninkaita ja kungeja, joka tarkoittaa muun sukupuolisia kanssaihmisiä, joiden synonyymiä sanoille kuningatar ja kuningas, tämä kunigatar ei valitettavasti tiedä, ja keksi tuon kungin päästään. 

Utopialandiassa voi keksiä asioita päästään ja siellä on suorastaan suotavaa tehdä niin! Siellä on niin paljon aikaa ja tilaa itselle, että väistämättäkin ajatuksiin alkaa putkahtaa kaikenlaisia hassunhauskoja ideoita. 

Ne ovat hassuja kuningattaren omasta mielestä ja se on hänelle tärkeintä. Hänen ei enää tarvitse hakea vahvistusta kanssaihmisiltä sille, mikä saa olla hänelle totta tai hauskaa. Hän voi nauraa itse itsensä kanssa sydämensä pohjasta keksimilleen jutuille kuten "kungi", "utopialandia" tai "prin".

Palatakseni Utopialandian väestöön, siellä on väistämättä myös prinsessoja, prinssejä ja prinejä. Utopialandian asukkaiden lapsia, jotka eivät välttämättä tiedä vielä ollenkaan olevansa siellä. Koska he ovat tämän paikan kuninkaiden, kuningattarien ja kungien jälkeläisiä, he pääsevät nauttimaan Utopialandian energioista vanhempiensa kautta. Ja toivon mukaan jäävät sinne loppuelämäkseen. 

©Pixabay

Miten tulin Utopialandiaan ja päädyin sen kuningattareksi?

En suoraan sanottuna tiedä, voiko minun ikäluokkani ihminen olla syntynyt suoraan Utopialandiaan. Toivon, että näin voisi olla, mutta rohkenen epäillä sitä. Olen melko varma siitä, että tähän maailmanaikaan, jona tätä kirjoitusta kirjoitan, jokainen meistä on ainakin osittain syntynyt jonnekin muualle. 

Syntymä"paikkani" sijaitsi erään perheen, tietynlaisen kasvuympäristön ja yhteiskunnan luomassa sisäisessä tilassa. Perheen nimi oli Juutilainen, ympäristö oli rikkinäinen ja yhteiskunnan nimi oli Suomi.

Näiden tekijöiden yhdessä luoma sisäinen tila oli sellainen, jossa ohjattiin piilottamaan tunteensa, piilottamaan itsensä ja jahtaamaan hyväksyntää, rakkautta ja arvostusta tekemisten ja kanssaihmisten kaikenlaisen miellyttämisen kautta. Tietenkään me kaikki emme ole syntyneet Juutilaisiksi tai rikkinäisiin ympäristöihin, mutta tähän yhteiskuntaan kyllä.  

Utopialandiaan laskeutuessa saattaa käydä niin, että alkaa pohtimaan monenlaisia asioita. Esimerkiksi sitä, kuinka suuri tuo yhteiskunnan vaikutus on kahteen edellä mainittuun tekijään eli perheeseen ja kasvuympäristöön? Kuinka moni omaan sisäiseen tuskaani johtanut asia ei ole pelkästään minussa olevaa, vaan kollektiivista eli meissä kaikissa tässä yhteiskunnassa elävissä olevaa? 

Joka tapauksessa, päädyin Utopialandian kunigattareksi siten, että elin ensin edellä kuvatussa sisäisessä tilassa ja sen aiheuttamassa sisäisessä tuskassa vuosikaudet. Kunnes tuossa tilassa elämisen luoma tuska kasvoi suuremmaksi kuin tuosta tilasta lähtemiseen liittyvän pelon luoma tuska. 

Tässä kohtaan oli tehtävä valinta: jatkaako vanhassa koko ajan suuremmaksi kehittyvässä tuskassa vai suostuuko näkemään Utopialandian kaukaiset portit ja kuulemaan sen hiljaisen kutsun? Tämä kuningatar näki portit ja kuuli kutsun. Matka perille oli pitkä, kivinen, tuskainen ja yksinäinenkin.   

Valtaistuimelta käsin on todettava, että matka on ollut kaiken kivun, tuskan ja yksinäisyyden arvoinen. Kun portit aukeavat, kipu muuttuu rakkaudeksi, tuska hyväksynnäksi ja yksinäisyys syväksi yhteydeksi.

Mitä Utopialandiassa tehdään?

Utopialandiassa etsitään, tunnistetaan ja eletään omien intohimojen mukaista elämää. Siellä löydetään oman aidon itsen lisäksi, omat unelmat ja elämän arvot. Kaikki sisäinen ja ulkoinen tapahtuu vallanpitäjän rakkaudesta ja hyväksynnästä ensin itseä ja sitten kanssaihmisiä kohtaan. 

Utopialandiassa esimerkiksi kirjoitetaan blogikirjoitusta äkillistä intuitiota kuunnellen silloin, kun olisi tarkoitus tehdä opinnäytetyötä. Koska siellä tiedetään, että opinnäytetyö valmistuu oikeaan aikaan - ilman itsensä piiskaamista ja ahdistamista sillä, mitä pitäisi kulloinkin olla tekemässä. Utopialandian kuningatar tiedostaa syvästi sen, että hän on aina juuri siellä, missä hänen kuuluukin olla. 

Kiteytettynä Utopialandiassa tehdään kaikilla elämän osa-alueilla juuri sitä, mikä tuntuu itselle oikealta ja saa sydämen roihuamaan rakkaudesta. 

©Pixabay

Mikä tärkeintä, siellä tunnistetaan oman itsensä mahdollisuus ja vastuu vaikuttaa kaikkeen omassa elämässä olevaan ja ilmenevään. 

Utopialandiassa toistetaan kysymystä: mitä Utopialandian kuningatar tekisi tässä tilanteessa? Tämän voi suomentaa myös: mitä itseään rakastava ja itsensä hyväksyvä ihminen tekisi tässä tilanteessa? Ja mikä parasta, mitä tahansa kuningatar valitsee, hän hyväksyy itsensä valintojensa kanssa. 

Miksi Utopialandia on nimeltään Utopialandia?

Utopialandian nimi tulee tietysti sanasta Utopia. Utopian kuvataan sivistyssanakirjassa tarkoittavan muun muassa mahdotonta haavekuvitelmaa ja haaveellista maailmanparannussuunnitelmaa. 

Perustajakuningatar käsittää Utopian hieman tuohon malliin. Mikä tahansa positiiviissävytteinen ja rakkaudellinen asia, joka tuntui aiemmin kertakaikkiaan kuvitelmalta, kaukaiselta haaveelta ja lähtökohtaisesti täysin mahdottomalta itselle. 

Kun huomaa, että voi hyvänen aika, nuo kaikki asiat ovat minullekin täysin mahdollisia. Ja, että Utopialandiaan astuessa ne alkavat virtaamaan elämään. Se tuntuu sanoinkuvaamattoman hienolta, lähes utopistiselta. 

Utopialandiassa utopiat käyvät toteen. Siksi sen nimi on Utopialandia. 

Miten Utopialandiassa suhtaudutaan kanssaihmisiin?

Kerroin 9-vuotiaalle tyttärelleni tarinaa Utopialandiasta ja hän sisäisti ällistyttävän nopeasti olevansa Utopialandian tuore prinsessa. Lähes samaan hengenvetoon hän kysyi, onko mummi sitten Utopialandian noita? 

Tästä päästäänkin luontevasti siihen, miten Utopialandiassa suhtaudutaan kanssaihmisiin - olivat he sitten utopialandialaisia tai sen ulkopuolella eläviä. Näyttää siltä, että tähän asiaan liittyen on järjestettävä prinsessalle useampikin luento, koska asia ei näyttänyt olevan yhtä selkeä ymmärtää kuin se, että hän on Utopialandian prinsessa. 

Utopialandiassa ei jaeta kanssaihmisiä noitiin ja vallanpitäjiin tai noihin ja meihin. Siellä eletään hengessä, jossa kaikki kanssaihmiset hyväksytään juuri sellaisina kuin he ovat. Kanssaihmisiä tai heidän tekemisiään ei yritetä muuttaa, heitä ei arvostella, ei tuomita. Heidät yksinkertaisesti hyväksytään. 

Jos siis pidät tämän julistuksen luettuasi Utopialandiaa ja etenkin sen perustajakuningatarta täysin utopistisena persoonana, hyväksy itsesi sen kanssa. Se on kaikin puolin ymmärrettävää ja tämä kuningatar hyväksyy sinut joka tapauksessa. 

Tällä hetkellä valtaistuimelle paistaa aurinko. 

Näistä säteistä käsin on mahtavaa toivottaa sinut tervemenneeksi julistamaan, tai halutessasi olemaan julistamatta, itsesi oman elämäsi Utopialandian kuninkaaksi, kuningattareksi tai kungiksi!

Rakkaudellisin terveisin, 

Utopialandian kuningatar, 

N