Rikkinäisten tarina
 |
| kuva: Pixabay |
On rikkinäinen äiti. Uupunut.
Täysin rikkinäinen ihminen. Lapsetkin ovat rikki. Mitä tehdä, kun koko perhe on rikki?
Mieli ja keho suojaavat äitiä raiteilta suistumiselta turruttamalla ja lamaannuttamalla tunnekehoyhteyden. Kun mikään henkinen ei enää kosketa fyysisesti, jos ymmärrätte.
Äidin rakkauden ja läheisyyden kaipuu on pohjaton, kuin musta kuilu, johon sukeltaa pää edellä odottaen jotakuta ottamaan kopin. On oikeastaan samantekevää ketä. Pienikin katse minuun, niin tartun sinuun kuin hukkuva oljenkorteen...pettyäkseni taas.
Kun lapsi on rikki, pitää lisätä rakkausannosta. Rakastaa, rakastaa ja rakastaa niin maan perkeleesti. Mutta kun äiti on kaikista rikkinäisin, miten se onnistuu? Kun on antanut kaikkensa alusta asti, miten se onnistuu? Kun ei ole itse saanut, mistä antaa?
Sanotaan, että elämä ei anna ihmiselle suurempaa taakkaa kuin, minkä hän pystyy kantamaan. Onko näin, äiti ajattelee. Hän on ajatellut sanontaa usein lähiaikoina, ja saanut siitä voimaa.
Hän on ajatellut sitä etenkin hädän hetkellä.
Ehkä se on näin. Ehkä hän pystyy kantamaan rikkinäisyytensä ja korjaamaan sen joskus, jotenkin.
Ainakin hän pystyy sen avulla keräämään oman voimansa rikkinäiset rippeet, ja löytämään lisää rakkausannosta lapsilleen.
Keväällä 2017
Toivottavasti olet jo eheytynyt. Ja elämä on paremmassa jamassa. Jäin miettimään sanojasi - että elämä ei anna ihmiselle suurempaa taakkaa kuin minkä hän pystyy kantamaan. Tiedän valitettavasti parikin onnetonta tapausta. kun taakat tulivat liian suuriksi kantaa. Nämä tapaukset opettivat minulle, että elämä ei ole tasapuolinen kaikille. Mutta se on jo toisen miettimisen paikka.
VastaaPoistaSinulle toivotan hyvää mieltä ja aurinkoista sunnuntaita!
Kiitos Tuula ❤️ Kyllä olen eheytynyt ja sitä mieltä että kaikilla haastavilla hetkillä oli syynsä, en olisi tämä ihminen tässä ja nyt, ilman noita kokemuksia. Mutta totta on sekin, että joskus on todella vaikea nähdä syitä sille miksi toiset joutuvat kulkemaan kivisemmän tien 🙄
PoistaSanonta, että elämä ei anna ihmiselle sen suurempaa taakkaa kuin minkä hän pystyy kantamaan jakaa todella mielipiteeni. Silloin kun oma lapseni kuoli, tuo sananto satutti ja paljon, jos joku sanoi minulle niin. Kukaan ei kysynyt minulta jaksanko kantaa tällaista taakkaa. Jos mietin tuota sanontaa itsekseni se joskus saattoi antaa pientä toivon kipinää, että ehkä joskus vielä olo helpottuu edes hitusen. <3
VastaaPoistaSinua on kohdannut taakka, jollaista ei varmasti pysty edes kuvittelemaan, jollei ole sitä kohdannut. Otan osaa suruusi, joka ei varmaan ikinä katoa, mutta ehkä ajan myötä muuttaa muotoaan, siedettävämmäksi. Näin ainakin toivon. Voimia ja valoa elämääsi <3
PoistaElämä taitaa joskus olla vaikeaa - ja lapsi saattaa tehdä kaikesta jotenkin vakavampaa. Lapsettomana en taida ihan tätä kaikkea käsittää.
VastaaPoistaKyllä Pirkko, joskus on ollut raskaita hetkiä. Onneksi tällä hetkellä elämä sujuu paremmin =)
PoistaVielä ainakin ilman lapsia olevana on tähän hankala tavallaan samaistua, mutta voin silti toivoa helpompia aikoja ja antaa suuresti tsemppiä täältä :)
VastaaPoistahanna
https://hannamariav.vaikuttajamedia.fi
Kiitos Hanna <3 Tsemppaaminen auttaa aina =)
Poista